Meidän Liettuan reissu alkoi hyvin.. Eija töräytti Volvon meidän pihalla syvälle penkkaan, no sinne se jäi odottamaan kun ei aamuyöllä ollut aikaa alkaa sitä esiin kaivamaan.

Vilnaan päästiin hyvin, aika tuulinen keli oli jo mennessä. Tällä kertaa yövyttiin Europa Stay-hotellissa ja sielläpä olikin sitten miljoona poikaa, joku peli tai turnaus tai mikä lie. Eihän siinä muuten mitään mutta nuo kakarat ei osanneet käyttäytyä yhtään, tai no osa varmasti osasikin mutta huomio kiinnittyi niihin jotka ei osanneet no Penskat juoksi kiljuen pitkin käytävää ja rappusia ja ajelivat huvikseen hissillä. Mie ensin karjuin niille kakaroille ja sitten pidin puhuttelun jollekin huoltajista. Koirista joudutaan maksamaan lisämaksu, miusta ois ollut aiheellista että noista pojista olisi mennyt vähintään tuplamaksu.

Lauantaina tuomaroi Beata, hänellä oli kaksi tai kolme harjoitusarvostelijaa ja linja sen mukainen, yksikään junnu ei saanut eriä eikä moni aikuinenkaan. Lindan Blacky viimeisteli inttivalion arvonsa, onnea smiley Edith oli venäläisen nartun jälkeen toinen paras narttu-luokassa ja Beata sanoi että olisimme olleet ykkösiä jos se olisi kantanut itsensä paremmin... No Liettuan valionarvo tuli kuitenkin, onnea Eija ja Edith! 
Illalla mentiin ostoksille ja Cili Picaan syömään. Iltalenkille osuttiin ilotulituksen aikaan, onneksi Viggoa ei moinen hetkauttanut.

Sunnuntaina colliet tuomaroi Irina Azen. Viggo oli ainut junnu-uros joka sai erin ja sillä selvä oli myös junnuserti ja Liettuan junnuvalion arvo. Se oli myös rop-juniori. Eith voitti luokan jälleen mutta ei päässyt pitemmälle. Matkalla hotellille käytiin taas Cili Picassa syömässä cheeky

Kotimatka alkoi maanantai-aamuna tuulen puhaltaessa edelleen myrskylukemissa. Tie oli peilijäässä ja paikka paikoin oli myös lumikinoksia, aukeilla koko matkalta. Tosi rankkaa oli ajaa. Pari shoppailupysähdystä tehtiin ja  selvittiin Tallinnaan hyvissä ajoin. Sielläkin hiukan shoppailtiin ja 22.30 laivalla suunnattiin kotia kohti. Hesasta kotiin oli tuskien taival, koski ja väsytti ihan järjettömästi sad

Eilen sit Jussi ja Jani tuli aamupäivällä herättämään miut neljän tunnin unien jälkeen työntämään Volvoa hangesta. Työn takana oli mutta lähti lopulta.

Aurinko paistoi ja lähes 20 oli pakkasasteita. Koitin Viggosta ottaa pari kuvaa, eipä nuo nyt ihmeellisiä ole eikä koiraakaan harjattu.



Unohtui ennen reissuun lähtöä kertoa että Nemin patti oli ilmeisesti hematooma, ainakaan siitä ei löytynyt syöpäsoluja eikä muutakaan ikävää smiley