Lauantaiyönä starttasin kotoa kohti Turkua Vantaan kautta lopullisena määränpäänä Göteborg. Vantaalta Sari & Nietu kyytiin ja Turusta kaima & Mitra. Lauantaipäivän laiva seilasi kohti Tukholmaa ja puoliltaöin oltiin jo perillä Göteborgissa.

Apple Conferens hotellissa yövyttiin.

Sunnuntaiaamu koitti liian pian, reilu kolme tuntia taisin nukkua. Hotelli oli fiksusti aikaistanut aamiaista. Näyttelypaikalle löytäminen oli hiukan haasteellista mutta löysimme kuitenkin lopulta sinne. Ihan vahingossa osuimme parkkihalliinkin...

Liz Beth Liljeqvist tms tuomaroi colliet. Nietu oli Rop ja tuli sertillään Ruotsin valioksi. Kuva on maanantailta.

Mitra sai eh:n kuten Viggokin ja Nemi oli eri2. Pitkä päivä oli näyttelypaikalla, Sari tietty kuvasi ryhmät eikä kaiman kanssa jaksettu lähteä välillä hotellille. Typerästä parkkihallista saatiin sakot, maksu olisi pitänyt suorittaa etukäteen ja tietää kauanko siellä viipyy. Ihan uskomattoman tyhmä systeemi. Tein kyllä siitä valituksen.

Hotellilla oli kivasti huoneen hintaan kuuluva buffet-illallinen joten ei tarvinnut lähteä seikkailemaan ruokapaikkaa etsien :-) Maanantai-aamuna yhtä aikainen herätys ja jälleen oli yhtä vaikea löytää parkkihalliin. Opasteista ei apua ollut. Nyt sentään tajuttiin maksaa maksu aamulla mutta automaattiin kävi vain kolikot ja kortti. Voi p*ska mikä systeemi.

Hans van den Berg oli tuomarina ja colliet vasta kolmantena rotuna. Sari auttoi koirien laittamisessa, miun ranne ja kyynärpää olikin siinä kunnossa että teki mieli järsiä käsi poikki.

Mitra sai erin mutta jäi toiseksi ja Nietu oli pn2 vacalla, joka vahvistuu. Tuomari vietti Viggon kanssa hellän hetken = "Viggo-hetken" nojaten päätään sen päähän ja Viggo painoi pään hänen olkapäälle. Lopputuloksena pu3 kahden junnun jälkeen ja siis CACIB!

Kuvat on sunnuntailta, kuvaaja Sari K.

Nemi voitti valioluokan ja sai sa:n muttei sijoittunut paras narttu-luokassa.

Heisimatoleimat maksoi kahdelta koiralta lähes 50,- Ihan törkeä hinta :-(

Sarin lähdettyä kuvaamaan käytiin kaiman kanssa lattialle nukkumaan uusien Ventabedien päälle. Herättiin siihen että mattoa alettiin vetää alta :-D

Matka kohti Tukholmaa alkoi illalla ennen kuutta. Ödeshögiin pysähdyttiin Burger Kingiin syömään ja päivittämään Facebookiin päivän saldoa. Vitosta hajosi toinen tuulilasinpyyhin ja tietenkin koko matkan (molempiin suuntiin) satoi kaatamalla vettä. Onneksi miulla on aina mukana jesaria :-D Reilut sata kilometriä ennen Tukholmaa pysähdyttiin huoltsikan pihalle nukkumaan, Sari mahtui häkkien eteen jälleen niiden Ventabedien päälle. Henkilöautojen check-inn oli vaikea löytää, ehkä tajuton väsymys ja paha olo vielä haittasivat lisää. 

Aamiaisen jälkeen suihkuun ja nukkumaan vaikka koski niin kovin että olisin voinut huutaa ääneen. Kädet puutui koko ajan enkä tiennyt mihin asentoon ne olisin laittanut. Kipulaastarit tekee ihoon punaiset kutisevat jäljet :-( Yhä enemmän pelkään miten näyttelyreissuja enää teen, kyllä olin niin väsymyksestä ja kivusta sekaisin ja oksensinkin pitkästä aikaa em. syistä :-( Keli oli lämmin ja vesisateinen Vantaalle asti. Siellä kävin ostamassa Viggolle ja itselleni juustohampurilaiset Mäkkäristä, Nemikin toki sai osansa. Motarilla keli muuttui ihan hirveäksi, tiellä oli lunta ja loskaa niin ettei auto halunnut suoraan kulkea. Hyvä etten rekkaa ohittaessani heittelehtinyt sen alle... Elimäen jälkeen vähän helpotti mutta tälläinen maisema siellä oli.

Nyt on lumi taas sulanut onneksi pois.

Kotiinpaluu olikin sitten taas kauhea, pappa oli karannut ja löytynyt ojasta ihan mutaisena ja likaisena ja kuolemanväsyneenä. Se taitaa lähteä miuta etsimään :-( Sain sen tässä vähän parempaan kuntoon ja jaloilleenkin niin että käy itse ulkona ja juo ja syökin jotain. Kauheat pari päivää ollut kun olen paininut päätöksenteon kanssa, kyllähän se on tiedossa ollut ettei sitä kauaa enää ole mutten haluaisi tehdä päätöstä piikille viemisestä varsinkaan nyt ettei Jussille jää olo että karkureissun takia lopetetaan :-( Katson taas huomisen aamupäivän, huomenna onkin jo perjantai ja viikonloppuna on turhan kallis lopettaa koiraa ellei ole aivan pakko. Huomenna Fox täyttää 13 v 9 kk, onhan se jo oikeasti paljon. Se on vaan koira, josta en ikinä ikinä haluaisi luopua <3