Kylläpä osaa olla fiilikset maissa. Ihan isoin kiitos siitä taas kerran tyypille joka kai asuu samassa osoitteessa kuin minä. Nyt kuuntelen Oikeeta enkeliä ja vollotan...

Eilinen meni Mikkelissä kehiksenä ja mukavasti menikin, sain oikein kiitosta yhdeltä handlerilta sekä tuomarilta myös. Turbo oli mukana junnukehää varten muttei sitten päässytkään hommiin.

Eilen oli rakkaan lapsukaisen 22-v synttärit, niitä juhlittiin vasta tänään. Eilen illalla/yöllä tein mansikkakakut valmiiksi. Kepa oli tehnyt voileipäkakut ja leiponut pullaakin. Ja tietty Jani ja Anni oli leiponeet myös.

Mutta jälleen sit Janille lähtiessä täällä yksin kotona ihmettelin kun ei toista kuulu, no raivarihan siitä tuli kun soitin ja sanoin etten saa kakkuja tuotuja. Emme sit voineet samalla autolla mennä kun hän lähti aikaisin ostamaan LINJA-AUTOA, jota viikolla käytiin katsomassa. Eikä kukaan miulle infonnut ettei yksikään leipomolla oleva auto ole ajokuntoinen että olisin jollain voinut kotiin tulla. Sanat osaa tosiaan satuttaa. Muutenkin olen ollut tosi alamaissa, tunnen itseni katkeraksi paskamaiseksi ihmiseksi, jonka kanssa ei kukaan halua olla ystävä. Ainakin "ystävät" vaan odottaa et mie teen aloitteen kaikessa, en jaksa enää. Olen sit ennemmin yksin.

Oulun reissukin meni v*tuiksi, Jani ei voi tulla koirahoitajaksi enkä pappakoiraa voi hotelliin ottaa moneksi yöksi. Menen sit yksin vaan näyttelyihin ja unohdan keikat. Pitää perua hotellista varmaan pari yötä, meen sit suoraan lauantai-aamuna näyttelyyn ja sunnuntaina lähden näyttelyn jälkeen takaisin. Nukahdan varmaan rattiin kun ei ole edes juttukaveria. No koirat tuskin pärjää niin et pääsen ainakin ajoissa pois. Tulee vaan olemaan helvettiä roudata koirat ja kamat yksinään.